– Euroopassa on kasvamassa selkeä etnisiin ryhmiin, väestöryhmiin ja heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuva vihamielisyys. Viharikosilmiöt ovat saaneet alaa ja kohdistuvat yhä useammin romaneihin ja esimerkiksi juutalaisiin, sanoo romanikulttuurin erityisasiantuntija Miranda Vuolasranta.
Romanit ovat tulleet Eurooppaan lähes tuhat vuotta sitten. Ensimmäiset merkinnät löytyvät Kreikasta. Romanit ovat kohdanneet erilaisia vainoja. Heitä on mm orjuutettu. Virallisesti orjuutta oli Romaniassa 1400-1850-luvulla. Toisen maailmansodan aikana romaneita surmattiin keskitysleireillä.
– 1970-luvulla Saksan hallitus päätti tunnustaa summittaisen romanien surmaamisen, jolloin he totesivat, että noin 600 000 romania surmattiin keskitysleireillä ja metsissä natsien toimesta, sanoo Miranda Vuolasranta.
Tällä hetkellä romanit kärsivät laajamittaisesta työttömyydestä ja asunnottomuudesta EU:n jäsenmaissa kuten esimerkiksi Romaniassa, Bulgariassa, Slovakiassa ja Tšekissä. EU:n komissio on saanut paljon arvostelua siitä, että se on hyväksynyt jäsenikseen maita, jotka eivät ole noudattaneet kaikin osin ihmisoikeuskysymyksiä.
Köyhyydestä kärsivä kansanosa virtaa nyt rikkaaseen Länsi-Eurooppaan paremman elämän toivossa. Syrjäytyminen ja köyhyys ovat tulleet näkyviin myös Helsingin kaduille. Onko Eu:ssa ummistettu silmät ihmisoikeuskysymyksiltä? Kävikö niin, että jäseniksi otettiin maita, jotka eivät huolehtineet kansalaistensa peruspalveluista yhteiskunnassa?
– EU:n aika nopea, hieman hätäinen laajentumisilmiö on osittain syyllinen tähän tilanteeseen. Näissä laajentumiskysymyksissä ei kiinnitetty huomiota ihmisoikeuksien, demokratian toimimiseen, infrastruktuurin, palveluluiden toimimiseen, niin että ne tavoittaisivat kaikki kansanosat. Nyt joudutaan maksamaan hintaa niistä hätäisistä ratkaisuista, sanoo Miranda Vuolasranta.
Miranda Vuolasranta on Päivän vieraana Radio Deissä tiistaina 6.4. klo 9-10.
